Melko tiukka viikonloppu Eestinmaalla on takanapäin. Matka alkoi lauantaina herätyksellä klo 3.30 ja päättyi sunnuntaina kotiinpaluuseen klo 23.30. Kilometrejä auton mittariin tuli noin 500, askelia askelmittariin noin 14000.
Jännää oli myös jälleen huomata kulttuurieroja. Tai no jännää ja jännää, ehkä parempi sana olisi joku vähän rumempi, mutta jos joku alaikäinen tätä sattuu lukemaan niin jätetään rumat sanat sikseen. Selkeästi kuitenkin tuolla eteläisessä naapurissa tärkeintä oli päästä itse ensin, aivan sama onko kyse sitten lautalle ajosta, lautalta ajosta, kahvijonosta tai liikkumisesta ahtaassa näyttelytilassa. Kauhukseni huomasin tämän tavan tarttuneen jopa itseeni sunnuntaiaamuna hotelliaamiaisella kun kahvia jonottelin. Edessäni oli joku juuri ottamassa kahvia termoksesta ja asetuin hänen taakseen noin metrin päähän. Heti perään termokselle saapui kaksi ei-suomalaista jotka kylmän viileästi livahtivat ohitseni. Minä otin silti kahvia seuraavana. Perkele! (Nyt se ruma sana sitten kuitenkin pääsi "suusta"...)
Merkittävää menestystä ei reissulta tullut, mutta saipa Eros nyt sentään PU4-sijan sunnuntain KV-näyttelyssä ja mikä tärkeintä Eroksen meno kehässä alkoi muistuttamaan jo vahvasti afgaania eli nyt alkaa olla lupa odottaa parempia tuloksia tulevista näyttelyistä.
Reissun parasta antia oli kuitenkin rauhaisa iltakävely vaimon ja (vain yhden) koiran kanssa Tallinnan vanhassa kaupungissa sekä 9,5 tunnin (!) yöunet. Vaikka sitä omia lapsiaan kuinka rakastaa ja niiden kanssa tykkää touhuta kaikenlaista, niin silti vapaa viikonloppu aikuisten kesken oli kieltämättä aika ihana.
Koskahan sitä saisi vielä sellaisen hetken, että ei tarvitsisi huolehtia edes siitä yhdestä koirasta vaan pääsisi vaimon kanssa iltakävelylle, ihan kaksin...?
Teidän,
KNAM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti