maanantai 26. maaliskuuta 2007

KNAM-testi

Vaimo otti ja lähti. Ei sentään lopullisesti, onneksi.

Viime viikko oli melkoinen pyöritys, kun vaimo pakkasi laukun ja suuntasi ystävänsä luokse Amerikan Yhdysvaltoihin. KNAM jätettiin kotiin lasten ja 4 koiran kanssa tavoitteena selviyttää porukka hengissä. Aikaa vaimon paluuseen on vajaat 2 tuntia, joten hyvältä näyttää. Kukaan ei ole kuollut vaikkakin eilen illalla vanhuksemme otti nuoremmilta vähän osumaa kuonoonsa. Siitä onneksi selvittiin ihan puhdistuksella.

Kulunut viikko oli raskas, mutta toisaalta melko antoisa. Pienillä järjestelyillä siitä selvisin eikä mitään sen suurempaa ongelmaa ollut. On aina yhtä mielenkiintoista ottaa varastosta esiin kaksosten vaunut, lastata muksut niihin, napata 4 hihnaa naulakosta, kytkeä koirat ja lähteä kävelylle. Parin kilometrin lenkkiin on tosin syytä varata semmoinen reilu tunti kaikkineen... Niin ja pitkä pinna. Hihnat ovat kokoajan solmussa, muksut hermostuvat kun hihnat huitovat pään päällä, koirat hermostuvat ja lopulta tietty myös KNAM hermostuu.

Mukavia uutisia tuli myös eilen, kun tuttavamme koira pärjäsi todella loistavasti Tampereen näyttelyssä napaten sertin ja CACIB:n eli onnea sinne Ylöjärven suunnalle!

Olin ajatellut etukäteen että tänne on sitten hyvä avautua ja kirjoitella kauhutarinoita kuluneesta viikosta, mutta oikeastaan pahimmat hetket oli vain kuunnella mitä vaimo on ostanut. No, onneksi luottokortin raja ei ole liian korkea, ehkä siitäkin laskusta vielä joskus selvitään.

Nyt hakemaan lapsia tarhasta ja vaimoa bussilta.

Teidän,

KNAM