Olen joskus kuullut talousuutisissa puhuttavan nurkanvaltauksesta ja noin yleisellä tasolla jopa ymmärrän mitä sillä tarkoitetaan. Meidän perheessä tutummaksi sen sijaan on tullut sohvan tai sängyn valtaus.
Uusi tulokkaamme, Hippie, on melko tehokkaasti jo alkanut tuota tekemään. Afgaanille tyypilliseen tapaansa. Meillä on melko kookas kulmasohva jonka lisäksi olohuoneesta löytyy vielä jättikokoinen nojatuoli. Kun KNAM saa päivän askareensa (ulkoilutettua koirat, laitettua ruuan, ruokittua koirat, siivottua ja vähän remonttia edistettyä) tehtyä ja saapuu olohuoneeseen, on näky yleensä seuraavanlainen: vaimo lepuuttaa sohvan kulmassa kyljessään Japp. Rouvan jalkopäässä makaa Chica, lapset istuvat sohvan toisessa päässä vierekkäin ja Roosa venyttelee nojatuolissa. Yleensä KNAM on parkkeerannut itsensä siihen sohvan käsinojan ja lasten väliin juuri ja juuri mahtuen siihen koloon. No, nythän tietty Hippie on vallannut tuon kolon, koska esikoisemme haluaa olla jatkuvasti Hipipen lähellä ("Se on mun pentu" / "Det är min valp").
KNAM onkin siis löytänyt itsensä useasti lattialta istumasta tai makaamasta ja lukemasta aamun lehteä (kyllä, aamun lehteä illalla koska aiemmin ei ole ehtinyt).
Toisaalta, eipä tuolla ole sinällään paljoa väliä kun jo muutaman hetken kuluttua on aika laittaa lapsille iltapalaa ja pistää ne nukkumaan.
Koittaa yö ja KNAM kömpii sänkyyn rakkaan rouvan viereen. Tosin ensin täytyy häätää 1-4 koiraa pois sängystä. Umpiväsyneenä KNAM lähtee sitten morjenstamaan nukkumattia ja aikansa masan kanssa tarinoituaan KNAM herää yleensä sikiöasennosta niska jäykkänä. Ai miksi? No koska Japp on tullut nukkumaan KNAM:n ja rouvan väliin pää tyynyllä (!) ja Chica makaa sängyn jalkopäässä. KNAM:lle jää siis tilaksi sängyn nurkasta juuri ja juuri semmoinen kolo jossa sikiöasennossa mahtuu nukkumaan.
Täytyy varata aikaa hierojalle...
Teidän,
KNAM
3 kommenttia:
Luddekin tykkää pitää päänsä tyynyn päällä öisin, mutta hänellä on ollut hyvä maku ottaa vanhimman pojamme sänky yösijaksi. Sohvan pituiseksi hän kyllä nyt jo osaa venyttää itsensä, joten saa nähdä miten paljon tilaa jää yli kun hän on aikuinen. Lähetä Chicalle terveisiä pojalta!
Eilen juurikin naureskeltiin vaimon kanssa, kuinka tyypillinen afgaani voi pentukin jo olla kun uusin tulokkaamme venytti selällään maatessaan itsensa koko pituuteen!
Kerrotaan terveiset!
KNAM
Rakas KNAM,
muistatkos sen pennunhakureissun kun Chicaa haettiin...?
Tässä muille hieman taustaselvennystä:
Eli aikana ennen KNAMia minulla oli kaksi afgaaniurosta jotka olivat siis rauhassa saaneet valloittaa paikkaansa minun sängyssäni ja tietenkin KNAMin astuessa kuvioihin he yrittivät sinne tunkea edelleen. Minua se ei tietenkään haitannut mutta KNAM-kokelas koki sängyn hieman liian ruuhkaisena...
Sitten kun tuli puhe kolmannesta afgaanista, niin yksi KNAM-kokelaan asettamista ehdoista oli että "Sitä koiraa ei sitten sänkyyn opeteta!", 'punkt slut' eli loppuunkäsitelty. Sama se kait minulle kunhan koira taloon tulee ;) ja lähdimme sitten pentua ruotsista hakemaan.
Pentu kainalossa olimme paluumatkalla kotiin ja pääsimme omaan hyttiimme. Sanomalehdet levitettiin lattialle ja isäntä köllötteli jo hytin sängyllä silitelleen lattialla istuvaa pentua ja minä ajattelin käydä 'helpotuksella'. Tullessani vessasta jämähdin niille sijoilleni - mies oli edelleen sängyllä...mutta...pentu oli missä?... no SÄNGYLLÄ!!! En tiedä kummalla oli säälittävämpi katse, ehkä kuitenkin isännällä (pentuhan oli jo erittäin tyytyväinen kun pääsi pehmeälle punkalle) joka vienolla äänellä, kuin pikkupoika, selitti "se oli niiiiin yksinäisen näköinen tuolla lattialla"... Se siitä koulutuksesta. Sittemmin on ollut turha valitella että sängyssä ei ole tilaa koirien takia.
Minun viimeisin ehdotukseni tosin on ollut että ostetaan leveämpi sänky :)
Lähetä kommentti