Reissuun lähdimme siis perjantaina 4.7.2008 iltapäivästä. Illalla laivaan ja nenä kohti Ruotsin mukavaa pääkaupunkia, Tukholmaa. Kello herätti lauantaiaamuna paikallista aikaa viideltä, tunnin verran tavaroiden raahausta hytistä autoon ja Pedon (siis Puegeot) keulamaski osoittamaan Tukolman messukeskusta. Messukeskuksen pihalla vallitsi melkoinen kaaos, sillä pysäköinnin ohjauksesta ei oltu otettu mallia edes pienimmistä maalaisnäyttelyistä - järjestäjät luottivat messukeskuksen opasteisiin, mutta vähän se vikaan meni. Saimme kuitenkin auton purettua ihan oven edessä jonka jälkeen parkkeeraus ja miehet lasten kanssa jalkapatikassa kohti juna-asemaa.
Siitä se siis alkoi, KNAM:n 10 päivän logistiikkapäällikkö/lastenvahtivuoro.
Tuurillahan ne laivatkin seilaa, samoin miehet lapsineen Tukholman ytimessä. Julkisen liikenteen lakko oli loppunut juuri edellisenä päivänä, joten junalla keskustaan aamiaiselle. Seuraavaksi tunnelbanalla (eli metrolla eli maanalaisella) Slussenille ja lautalla Djurgårdenille. Tunnin sisällä siis kolmella eri kulkuvälineellä ja tytöillä oli ihmettelemistä.
Laiturilta parinsadanmetrin kävely vierähti nopsasti ja tulimme Skansenin eläintarhan portille.
Tytöt valmiina eläintarhan ihmeisiin - vielä vaunuissa.Skansenin jälkeen lounaalle, takaisin lautalle, kävely vanhankaupungin läpi, kahvit kylällä, junalla messukeskukseen, auton pakkaus (sis. vaimo ja tavarat), naama osoittamaan E20-tietä ja navigaattoriin suunnaksi Hotelli Skantzen Surahammarissa.
Kokonaisuudessaan päivän aikana KNAM otti 15659 askelta joka vastaa matkassa yli 13 kilmoteriä! Kaloreita tuo kävely poltti lähemmäs 1000 joten illalla nautitut pitsa ja olut olivat vähintäänkin ansaittuja.
Sunnuntaina sitten suunnattiin päämääränpäähän eli vuokratulle mökille Rörbo Gårdiin. Ensimmäinen ongelma tuli siitä, ettei navigaattori tuntenut moista paikkaa ollenkaan. Ja koska uusavuttomia olemme, ei mitään paperista karttaa tietenkään ollut käsillä. Onneksi sentään tulostettu sähköposti jossa oli ajo-ohjeet löytyi vaimon korvaamattomasta dokumenttinipusta (tästä krediitit vaimolle, jokainen matkan aikana tarvittava paperi oli mukana, niin laivaliput kuin hotellivaraukset sekä ajo-ohjeita).
Mökki paljastui todelliseksi helmeksi, vain ranta puuttui. Auto purettiin, matkalla kaupasta haettua ruokaa alettiin laittamaan ja sehän maistui. Kun tytöt oli saatu unten maille oli vielä iltalenkin aika.
Sunnuntai meni yleisesti ottaen melkolailla elpyessä sekä allekirjoittaneelta että vaimolta. Vähän ihmeteltiin isäntien eläimiä (hevosia, lehmiä, lampaita, kissoja), käyskenneltiin lähimaastossa ja kerättiin voimia.
Maanantaina suunnattiin Västeråsiin noin 40 kilometrin päähän. Vaimolla alkoi kaksipäiväinen afgaaniseminaari joten tiedossa oli lasten ja koirien kaitsemista. Sateisena päivänä turisteilla ei ole paljoa muuta tehtävää kuin shoppailla joten KNAM kulutti myös 7 minuuttia päivästä (sis. sovituksen) kaksien housujen ostamiseen - halvalla kun sai.
Illalla vaimon hakuun, ruuanlaittoon sekä iltalenkkiin. Lomalla kun oltiin, niin oli hieman aikaa tutustua tuon mainion puhelimeni (Nokia N95) ominaisuuksiin ja ohjelmistoihin. Askelmittarimahdollisuuden (!) siitä olinkin jo aiemmin keksinyt ja ladannut netistä tarvittavan ohjelmiston. Mutta todellinen helmi olikin sitten samalla lataamani SportsTracker-sovellus jolla aloin tuolla leikkimään. Ohjelmalla pystyy "nauhoittamaan" omia urheilusuorituksia. Se käyttää puhelimessa olevaa GPS-toimintoa ja tallentaa kävellyn/juostun/pyöräillyn reitin muistiin ja sen voi sitten sieltä tuoda vaikka Googlen karttapalveluun jossa sen saa näkymään ihan oikealla kartalla. Samoin tallennetaan nopeus- sekä korkeustiedot. Alla esimerkki muistaakseni keskiviikon lenkistä.
View Larger Map
Tiistaina oli mökkipäivä eli totaalinen rentoutuminen. Vaimo lähti varhain aamulla seminaariin joten autoa ei ollut käytettävissä mutta eipä sitä paljoa kaivattukaan. Tytöt keinuivat, kiipeilivät omenapuissa, ihmettelivät eläimiä ja päiväunet kruunasivat päivän.
Illalla sitten Japp järjesti ennenkaikkea vaimolle ohjelmaa välipesun muodossa, kun päätti ryhtyä paimenkoiraksi ja kierähtää siinä paimentamisen ohessa vähän siinä itsessään.
Japp väyneenä mutta onnellisena - ja vähän likaisena...
Keskiviikko ja torstai sitten lomaltiin - ihan oikeasti. Keskiviikkona käytiin Sala-nimisessä pikkukaupungissa ostoksilla ja syömässä ja torstaina päästiin uimaan oikein mukavalle rannalle reilut 10 kilometriä mökistä. Jopa vaimo ja KNAM uskaltautuivat noin 20-asteiseen veteen.
Perjantaina alkoi sitten koirienpesu-urakka vaimolla, joten KNAM sai palata ruotuun lastenvahdiksi.
Lauantaina oli aikainen herätys kun rouvasväkeä piti lähteä kelkkomaan Västeråsiin 40 kilometrin päähän. Paluumatkalla, noin 5 kilmoteriä mökiltä, soi puhelin. Vaimohan siellä totesi välinesalkun jääneen autoon joten eipä muuta kuin Peto ympäri ja takaisin näyttelypaikalle.
Lopulta mökille päästyämme söimme nopean aamupalan ja siivosimme mökin. Edessä oli jälleen ajomatka Skantzen-hotelliin josta jatkoimme lähes välittömästi näyttelypaikalle rouvia noutamaan. Illalla taas pitsat ja oluet meidän "kantapaikassa" ja kopsahtaen sänkyyn.
Sunnuntaina taas aamuajelu näyttelypaikalle, sitten takaisin hotellille aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen tavarat kasaan ja autolla näyttelypaikalle. Tovin verran siinä ehti KNAM:kin katselemaan koiria kunnes oli aika tehdä viimeinen autonpakkaus ja suunnata vankkurit kohti laivaa.
Seuraavana aamuna oli edessä vielä automatka turusta Tampereelle, mutta tamperelaiselle se matka on aina mukava - pääsee pois turusta ja määräänpäänä on Tampere!
Raskasta - mutta ihan mukavaa. Kuitenkin jos miettii, että samalla rahalla olisi voinut viettää viikon esim. Kreikan saaristossa ilman vesisateita niin voipi olla että ensi kesänä suuntaamme jonnekin muualle. Ja ehkä jopa ilman koiria. Tai sitten vaimo aloittaa perinteisen helmipuhelun (helmikuussa aloitettava keskustelu siitä mihin näyttelyihin tulevana kesänä osallistutaan ja kuinka niistä reissuista saa yhdistettyä samalla mukavan lomamatkan) tulevan kesän näyttelyistä...
Teidän,
KNAM
Illalla sitten Japp järjesti ennenkaikkea vaimolle ohjelmaa välipesun muodossa, kun päätti ryhtyä paimenkoiraksi ja kierähtää siinä paimentamisen ohessa vähän siinä itsessään.
Japp väyneenä mutta onnellisena - ja vähän likaisena...Keskiviikko ja torstai sitten lomaltiin - ihan oikeasti. Keskiviikkona käytiin Sala-nimisessä pikkukaupungissa ostoksilla ja syömässä ja torstaina päästiin uimaan oikein mukavalle rannalle reilut 10 kilometriä mökistä. Jopa vaimo ja KNAM uskaltautuivat noin 20-asteiseen veteen.
Perjantaina alkoi sitten koirienpesu-urakka vaimolla, joten KNAM sai palata ruotuun lastenvahdiksi.
Lauantaina oli aikainen herätys kun rouvasväkeä piti lähteä kelkkomaan Västeråsiin 40 kilometrin päähän. Paluumatkalla, noin 5 kilmoteriä mökiltä, soi puhelin. Vaimohan siellä totesi välinesalkun jääneen autoon joten eipä muuta kuin Peto ympäri ja takaisin näyttelypaikalle.
Lopulta mökille päästyämme söimme nopean aamupalan ja siivosimme mökin. Edessä oli jälleen ajomatka Skantzen-hotelliin josta jatkoimme lähes välittömästi näyttelypaikalle rouvia noutamaan. Illalla taas pitsat ja oluet meidän "kantapaikassa" ja kopsahtaen sänkyyn.
Sunnuntaina taas aamuajelu näyttelypaikalle, sitten takaisin hotellille aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen tavarat kasaan ja autolla näyttelypaikalle. Tovin verran siinä ehti KNAM:kin katselemaan koiria kunnes oli aika tehdä viimeinen autonpakkaus ja suunnata vankkurit kohti laivaa.
Seuraavana aamuna oli edessä vielä automatka turusta Tampereelle, mutta tamperelaiselle se matka on aina mukava - pääsee pois turusta ja määräänpäänä on Tampere!
Raskasta - mutta ihan mukavaa. Kuitenkin jos miettii, että samalla rahalla olisi voinut viettää viikon esim. Kreikan saaristossa ilman vesisateita niin voipi olla että ensi kesänä suuntaamme jonnekin muualle. Ja ehkä jopa ilman koiria. Tai sitten vaimo aloittaa perinteisen helmipuhelun (helmikuussa aloitettava keskustelu siitä mihin näyttelyihin tulevana kesänä osallistutaan ja kuinka niistä reissuista saa yhdistettyä samalla mukavan lomamatkan) tulevan kesän näyttelyistä...
Teidän,
KNAM
