Pakko vielä kirjoittaa toinen teksti samaan päivään.
Aina joskus sitä kysyy hiljaa ja rauhallisesti itseltään, että miksi sitä tuleekaan suostuttua vaimon mieliksi lähtemään kerta toisensa jälkeen näyttelyyn mukaan.
Sunnuntaina oli vuorossa Kokkola ja noin 700km ajoa sekä herätys klo 3.30. Kiva alku kesälomalle.
Perille päästiin kerrankin ajoissa ilman suurempia kommelluksia, tätä urakkaa helpotti luonnollisesti se, että lapset olivat anoppilassa hoidossa. Toisaalta, se siitä "aikuisten viikonlopusta".
Auto parkkiin lähes kehän viereen ja teltta pystyyn ennätysnopeasti sekä häkit ja muut tavarat paikoilleen. Kuppi kahvia, sämpylä ja päivän lehti. Elämä oli ihan mukavaa.
Kunnes alkujumpasta kummunnut hiki alkoi laskea ja navakka koillisenpuoleinen tuuli yhdistettynä pilviseen säähän alkoivat kalvaa luita ja ytimiä. Vuorossa oli siis parin tunnin palelusessio. Eräs rakas afgaaniystävä ehdotti jo tuolla naamakirjan puolella, että "kehään juoksemaan". No kuten kaikki KNAM:n hyvin tuntevat tietävät, KNAM on uransa handlerina jo tehnyt ja lopettanut huipulla.
Sekin afgaanikehä päättyi aikanaan, tavarat pakattiin ja patongin (Peugeotin) nokka suunnattiin kohti kotia. Sunnuntain paluuruuhkassa oli matkanteko ajoittain vähän liiankin leppoisaa joten tilanne vaati sitten muutaman ohituksen. Viimeisin ohitus tuli tehtyä jossakin Hämeenkyrössä ja vauhdikas kotiinpaluu päättyi kertaheitolla ajettuani moottoripyöräpoliisin tutkaan. Pysäyttäjät olivat sitten vastassa muutaman sadan metrin päässä.
Yllätys sen sijaan oli suuri, kun tikkaripoliisi ei pysäyttänytkään KNAM:ia vaan matka sai jatkua. Vauhtia kuitenkin oli sen mp-poliisin kohdalla n. 120-130km/h ja rajoitus oli 100km/h. Päivä paistoi siis sittenkin...
Edessä tulevana viikonloppuna onkin sitten kesän kohokohta, Tour de Baltia. 2 näyttelyä ja perään muutama päivä lomaa Itämeren rannalta vuokratussa mökissä. Olen varma, että tuo reissu onkin jo paljon mukavampi.
Teidän,
KNAM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti