They eat dogs in China!

Tulipa käytyä Kiinassa, Pekingissä. En syönyt koiraa, mutta siellä sitä kuitenkin voisi syödä (kts. Madventures - Osa 7/10 Keskustan valtakunta).

Otsikon mukainen elokuvakin (I Kina spiser de hunde) on Tanskassa joskus muinoin tehty ja olen sen jopa nähnytkin, mutta mielestäni siinä ei otsikon mukaista aihetta juurikaan käsitelty.

Peking oli veikeä 15 miljoonan asukkaan kylä. Autoja, pyöriä, mopoja, ihmisiä joka paikka täynnä ja savusumu kylän yllä sen mukainen - näkyvyys oli pahimmillaan vain noin 300 metriä!



Pienen kylän poika KNAM tunsi kieltämättä itsensä melko maalaiseksi tuolla. Bisnesalueen keskellä seisoessa oli melko hämmentävää katsella ympärilleen kohti toinen toistaan korkeampia rakennuksia. Tai ihmetellä rakennusta, jonka yhdessä osassa lattiana on lasia ja alla pelkkää ilmaa noin 100 metriä!



Ja mitä koiriin tulee, niin Pekingissä on sääntö jonka mukaan talouteen saa kuulua vain yksi koira ja senkin tulee olla kokoluokkaa pieni. Katukuvassa näkyi siis sutheessa ihmismäärään todella vähän koiria ja ne mitä näkyi oli spanieleita tai vastaavia. Afgaaneita ei näkynyt.

Sillä välin koto-Suomessa KNAM:n perheen pää pyöritti sirkusta yksin. Hommaa oli siinäkin taas kotitarpeiksi ja yllättävää kyllä KNAM sai lämpivän vastaanoton palattuaan kotiin. Tämä varmaankin johtui kyllä siitä että perheen pää sai nyt sitten käsiä tekemään niitä kotihommia...

Teidän,

KNAM

PS. Kyllä, se on allekirjoitteen sormi joka tuon jälkimmäisen kuvan alalaidassa esiintyy :)

Pihan kunnostusta

Viikonloppu meinasi mennä ihan kokonaan jos nyt ei työnteon merkeissä niin lähestulkoon ainakin. Lauantaina "käväisimme" koko perheen voimin Ideaparkissa ja reissulle tuli pituutta reilut 6 tuntia. Rahan kulumisesta en viitsi edes kirjoittaa (nettipankkia en ole uskaltanut vilkaista) mutta jotain kokonaisuudesta kertoo se, että askelia kertyi 9700 kappaletta joka matkana vastasi noin 8500 metriä. Siis 8,5 kilometriä ostoksia!

Sunnuntaina pääsin vähän kuin koira veräjästä lasten kuskaamisesta synttärijuhliin sekä koiran silmätarkastusreissusta. Sen sijaan sain haravoida ojasta talven aikana kertyneet hiekoitussepelit sekä raivata viimeisen 10-15 vuoden aikana rehoittamaan päässeen vadelmapuskan. Niitä vadelmanalkuja on muuten melko kaukana siitä varsinaisesta vadelmapenkistä... Enää pitäisi ostaa vähän puutavaraa ja rakentaa uudet tuet sille vattupenkille jotta se pysyisi vähän paremmin aisoissa ja jotta sen ympäristön pystyisi pitämään jatkossakin siistinä. On muuten käsivarret melko naarmuilla kun t-paidassa tuota hommaa tein.

Viikonlopun tärkein työ oli kuitenkin koira-aitauksen pikahuolto. Pomppukone-Eve kun on viime aikoina tykännyt hypätä koira-aitauksen aidan yli (120cm) haistelemaan nurkkia, koska aita on takanurkastaan päässyt vähän lyhistymään. Varsinainen, viime keväänä tehty aitaus kyllä pitää koirat oikealla alueella, mutta tuo talon taakse menevä jatko-osa on päässyt talven aikana vähän rappiolle. No, vartin verran siitä aitaverkon oikaisua, rautatankojen uudelleen asettelua ja aitaverkon ryhdistämistä noin yleisesti ja valmista tuli. Ei ainakaan enää ihan yhtä helpolla yli mennä!

Jatkotoimenpiteenä aiomme naapurin sedän kanssa rakentaa ihan oikeasti jo tänä kesänä ainakin muutaman metrin lauta-aitaa tonttiemme väliin. Tosin tätä on meinattu tehdä jo 2 edellistäkin kesää...

Teidän,

KNAM